Zenaton viinitalo

Hyvin nukutun yön jälkeen näyttivät Desenzanon maisemat vieläkin kauniimmilta. Kävelin aallonmurtajalla katselemassa miten paikalliset sunnuntaikalastajat syöttivät surviaisen toukkia ruutanaa muistuttaville pikkukaloille. Kalat olivat kauniin värisiä mutta en niitä mielellään söisi. Toivottavasti päätyvät kissan ruoaksi.
Aamiainen oli runsas ja maittava vaikka kahvin outo paahto hiukan herätti ihmettelyä. Lähdimme aamiaisen jälkeen porukalla taksilla kohti Pescheroa, jossa sijaitsee Zenaton kuuluisa viinitalo. Tällä perheyrityksellä oli tänään avoimien ovien päivä, joka heti aamusta keräsi paikallista väkeä kyläilemään. Turistitkin olivat etupäässä italialaisia. Vain muutama sana saksaa osui korviini. Saimme vapaasti maistella etupäässä Trebbiano di Lugano trypäleistä valmistettuja sekä terässäiliö- että tammikypsytettyjä viinejä. Punaisista oli muutama mielenkiintoinen tuote tarjolla mutta Amaronea tai Reciottoa ei tarjolla ollut. Reciottoa oli kuitenkin myynnissä ja ostimme maistelatvaksi yhden pullon hintaan 26 euroa. Meille järjestettiin myös englanninkielinen kiertokäynti tuotantolaitoksen eri osiin.
Nautimme kellarien jälkeen vielä viineistä sekä pienistä makupaloista: anjovisleivät, salamimakkaraa, parmegianoa, keitettyä lihaa ja kala- sekä lihapullia.
Tilasimme puolelta päivin kaksi taksia, joista toinen vei 5 henkeä Desenzanoon ja 4 lähtivät tutustumaan Veronaan ja rakastavaisten parvekkeeseen.
Tulin Desenzano-porukassa takaisin hotelliimme ja kävin syömässä toisi hyvän Pizza Napolin tuossa nurkan takana. Pizza maksoi 6 euroa, mineraalvesi 2,5, espresso 1 ja coperto eli kattaus 1.5 euroa. Nyt istun huoneessani kirjoittelemassa Arton läppärillä ja yhteys internettiin tuntuu pelaavan hyvin. Ikkunani edessä kukkii Magnoliapuu, joiden valkoisista kukista lähtee huumaava tuoksu