Lyonin naistelun jalkeen menimme jalleen vanhaan kaupunkiin syopttelemaan. Talla kertaa valitsimme Anphitrionia vastapaata olevan ravintola Francoise Villonin, joka oli aikamoinen roisto aikoinaan. Ravintolan taso oli mielestani pudonnut mahdollisesta omistajan vaihdoksesta johtue. Jokaiselle kuitenkin maistui ruoka. Mita nyt Jukka hiukan nyrpisteli tuorejuustonsa kanssa. Poydassa oli valniina Cotes du Rhonea, jota kaikki nautinne. Muutana neista otti jalkiruoaksi kelluvia saarekkeita eli ile de flottants. Kyseessa oli melkoisen makea hyydytetty valkuainen, joka kellui englantilaisessa kastikkeessa, mita se sitten lieneekaan. Lyonin vaikutelmaa pilasi melkoisesti sateinen saa. Jukka ja Sirpa olivat varmistaneet, etta Pariisin TGV-junamme lahtee viereiselta Perrachen asemalta. Oli mukava paasta siirtynaan valittomasti sateensuojaan. TGV lahti 10 minuuttia myohassa nutta kulki sitten sitakin liukkaammin, etta olimme Pariisissa hiukan yli klo 14. Pariisissa paistoi aurinko ja paistaa vielakin. Soimme kulmakippolassa pinen huikopalan, joka kuitenkin Croque Madamen osalta oli taysi ateria. Kavin viinakaupassa ostamassa 1 kuohuviinin eli Chardonnayta Puy:n alueelt. Testattavana oli lisaksi Pinot Noir Bourgognesta, tuntematon rypale Languedocista ja Korsikan omista rypaleista valnistettu tuhti punkku. Korsikkalainen voitti melko tasaisen kisan. Kavimme viela illalla laheisessa kapakissa syomassa. Nyt Jukka ja Sirpa osuivqt hyvin valinnassaan, joka oli tulisesti maustettu kana. Itse tilasin Arton kanssa pariloitua lohta hollantilaiskastikkeen kera mutta petyimme sen makuun. Ailan ehdotuksesta lahdimme heti aamulla kirkkoon ja mikas muu se voisi olla kuin Notre Dame. Kirkossa kulki jatkuva turistivirta mika ei tuntunut kuitenkaan yhtaan haittaavan messua. Kirkosta hajaannuimme kuka minnekin. Itse menin Montparnasselle tilaamaan meille illallispoydan kuuluisasta La Couplen ravintolasta. Tarkoitus on syoda siella yhdessa klo 20. Kiersin vanhastaan tuttuja paikkoja ja soin juustomunakkaan taiteilijakhvila Selectissa. Rue Delhanbrella oli pari paivaa kestava antiikkitori.
Onneksi en ole niin kiinnostunut materiasta. Sielta olisi voinut tehda loytoja. Mielenkiintoisen nakoinen oli afganistanilaisen kirurgin kenttavalineet kauniissa puulaatikossa. En saanut valitettavasti lupaa kuvata niita. Montparnasselta siirryin metrolla Pigallelle ja yllatin itseni kapuanalla Sacre Coeurille.
Seurasin kylttia, joka ohjasi Montmartren viiniviljelyksille. Valitettavasti viinitalo oli suljettu mutta hyvin kukinto oli onnistunut ja pienet rypaleet kasvamassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti